Sunnuntaina lähettiin kolmen tunnin yöunien jälkeen ennen kukonlaulua paahtamaan itärajalle, mistä muutama tunti takaperin tultiin ylioppilasjuhlista. Tälläkertaa mentiin vain aavistuksen pohjosemmas, ei vielä lappiin, nipin napin vasta napapiirin paremmalle puolelle.
Kolme ihmistä mahtu hyvin kerrostalon olemattoman pieneen yksiöön naurun, skipbon, instagramin, lasten ja päättömien juttujen kans asumaan viieksi päivää. Myönnän kuitenki, että oli äärettömän mahtava tulla omaan kamariin, omaan sänkyyn nukkumaan, yksin.
talvi yllätti napapiirillä kotiapäin tullesa..
Ja jotta tämä kesätöistä pitämäni "lomaviikko" ei suinkaan kävis liian letkeäksi, tuli täksi päivää komento lasten toimintapäivään isoseksi. Mikäs siinä. Isonen on aina valmis tehtäväänsä.
Väsyny, omaa aikaa oottava, univelkoja kantava tyty lähtee nyt pesemään kenkiä. Ei mikään maailman paras idea laittaa lastenleirille valkosia tennareita, vaikka tiesin kyllä, että tuun ne tänäiltana pesemään :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti