Elämä helpottu taas monella minuutilla!

Tiiättekö sitä tunnetta, ku tuut koulusta (miksei myös töistä) ja on vartti aikaa tehä ruokaa ja syöjä se, ennenkö pitää lähtä jo seuraavaan paikkaan. Mitään järin suurta siinä ajasa ei ehi tekemään, senhän nyt kaikki ymmärtää, muttako nälillään tulee koulusta nii haluais syyä muutaki ku leipää. Pelastus on kuitenki kolmen minutin pikamakaronit, joita ei täsä tapauksesa tietenkään ollu..

Meillä on viimeset +-10 vuotta ollu kaapisa lähes taukoamatta pikamakaroneja, niitä yksilöitä joita saa vain Ruotsin puolelta. Niitä hamstrattiin joka hiihtolomareissun paluumatkalla peräkontti täyteen että pärjää taas seuraavaan Haaparantareissuun asti. Niitä meni meillä aivan mielettömiä määriä yhteen aikaan, ja mää söin siitä määrästä reilusti ainaki sen puolet.. Nykyään menekki on vähentyny, mutta ei suinkaan loppunu. Ja se kamala tunne ku tajuaa että pitää äkkiä saaja ruokaa ja pikamakaroneja ei oo! Miten kamalan vaikiaa elämä on ku makaroneja pittää keittää 10 minuuttia. Eihän nyt semmosta kukaan jaksa, jos kolomella minutillaki seleviää, ja saa paljo parempia makaroneja.

Nykyään ku meiltä tuppaa tuola naapurimaasa aina joku talosta käyä suhteellisen usein, nii on heleppua laittaa vain viestiä että tuohan tullesa mulle pikamakaroneja. Ja niitähän mää sain. Ja elämä helepottu taas seittemän minuuttia!

Näitä nimenomaisia makaroneja ollaan yritetty mainostaa ja kehua helppoudellaan pitkin sukua, mutta joka ikisen makaronilaatikon oon saanu itelleni syötäväksi ja oon tojennu, että oon varmaan tämän suvun ainua joka näistä tykkää :D joten en edes yritä mainostaa näitä kenellekkään, joten keitelkää te vain kymmenen minuttia makaroneja, mää oon siinä ajasa jo ehtiny syöjäkki ne ku mää teen pikoja!